Mitä haittaohjelmat ovat ja miten niiltä voi suojautua?

Haittaohjelmien torjunta on haastavaa siksi, että vaikka tietokoneiden ja mobiililaitteiden omat haittaohjelmien torjuntakeinot ovat kehittyneet, myös haittaohjelmat kehittyvät jatkuvasti. Lisäksi niiden havaitseminen voi olla vaikeaa. Haittaohjelmia voi kuitenkin välttää muutaman yksinkertaisen keinon avulla.

Lue alta, mitä haittaohjelmalla itse asiassa tarkoitetaan, ja miten nykyaikaisilta haittaohjelmilta voi suojautua.

Haittaohjelmalla tarkoitetaan ohjelmistoa tai sovellusta, jonka tarkoitus on vahingoittaa käyttäjän tietokonetta tai mobiililaitetta. Monet haittaohjelmat ovat huomaamattomia: tietokoneella saattaa olla täysin näkymätön haittaohjelma, joka esimerkiksi kalastelee tietoja tai hidastaa tietokonetta.

Haittaohjelmia kutsutaan englanniksi osuvasti termillä malware, joka viittaa sanoihin malicious (pahantahtoinen, ilkeä) ja software (ohjelma). Tämän kattotermin alle mahtuu monenlaisia eri haittaohjelmistoja.

Mainosohjelmat ovat haittaohjelmia, jotka eivät varsinaisesti vahingoita käyttäjän tietokonetta tai pyri suoraan tekemään muutakaan haittaa. Sen sijaan ne asettavat tietokoneelle tai mobiililaitteelle aggressiivisia mainoksia, joista voi olla vaikea päästä eroon.

Mainokset voivat olla esimerkiksi ruudulle tasaisin väliajoin ilmestyviä ponnahdusikkunoita.

Vakoiluohjelmistot keräävät käyttäjästä erilaisia tietoja ja vakoilevat käyttäjän tietokoneenkäyttöä. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi verkkopankkitietojen tai muiden maksutietojen keruu. Vakoiluohjelmistoilla voidaan pyrkiä myös seuraamaan käyttäjän toimia esimerkiksi tietokoneen kameran tai mikrofonin kautta.

Tietokonevirus on kenties kaikkein tunnetuin haittaohjelmatermi. Se tarkoittaa haittaohjelmistoa, joka leviää tietokoneelta toiselle viruksen tavoin. Virukset voivat levitä esimerkiksi erilaisten tiedostojen, sähköpostiviestien tai tekstiviestien välityksellä.

Viruksia on monenlaisia, mutta yhteistä niille on se, että ne pyrkivät tekemään haittaa tietokoneelle. Haitat voivat olla pieniä tai isoja, ja tarkoitusperiä voi olla monia. Viruksille yhteistä on myös se, että ne vaativat koneeseen asettuakseen käyttäjältä jonkinlaisia toimia, esimerkiksi haitallisen tiedoston avaamisen.

Mato on virusta muistuttava haittaohjelma, joka voi levitä ilman, että käyttäjä tekee mitään. Madot eivät tarvitse varsinaista ohjelmistoa, jonka kautta ne leviäisivät, vaan ne kehitetään hyödyntämään erilaisia tietoturva-aukkoja.

Madot eivät yleensä aiheuta itsessään minkäänlaisia tuhoja. Niiden avulla voidaan kuitenkin mahdollisesti asentaa käyttäjän huomaamatta tietokoneelle muita haittaohjelmia tai urkkia tietoja.

Troijalainen on toisen ohjelmiston sisään naamioitu haittaohjelma. Troijalainen siis piilotetaan viattoman oloiseen sovellukseen, josta voi olla käyttäjälle hyötyäkin. Kun käyttäjä on asentanut troijalaisen laitteelleen, rikolliset voivat päästä käsiksi käyttäjän tietoihin tai tuhota tietoja.

Kiristysohjelman tarkoituksena on tuottaa rahaa hakkerille. Kiristysohjelma lukitsee ensin tietokoneen ja salaa kovalevyn tiedostot. Seuraavaksi näytölle ilmestyy ponnahdusikkuna, jossa käyttäjältä pyydetään rahaa tietokoneen avaamista vastaan. Kiristäjiin ei pidä koskaan olla yhteydessä, eikä kiristyssummaa tule missään nimessä maksaa. Joissain tapauksissa kovalevyn tiedostoja ei ole oikeasti salattu, ja haittaohjelma on mahdollista poistaa.

Rootkit-ohjelmistojen tavoitteena on saada etäkäyttäjälle korkeimman tason pääsy kaikkiin tietokoneen tiedostoihin ja asetuksiin. Rootkit on usein naamioitu hyvin, ja sen poistaminen voi olla hankalaa, kun pääsy on kerran avattu.

Keylogger eli näppäintallennin on haittaohjelma, joka seuraa ja kerää tietokoneen näppäimistön painalluksia. Tavoitteena voi olla kerätä arkaluontoista tietoa, kuten salasanoja tai yksityisviestien sisältöjä. Näppäintallennin voi olla joko fyysinen laite tai erillinen ohjelmisto.

Haittaohjelman havaitseminen ja poistaminen ei ole aina helppoa. Haittaohjelmat voivat olla viheliäisiä, ja verkkorikollisuuden kehittyessä on keksitty yhä ovelampia keinoja ujuttaa haitallisia ohjelmistoja pahaa-aavistamattomien käyttäjien laitteille.

On kuitenkin olemassa useita keinoja, joilla voit suojata itsesi:

1. Käytä virustorjuntaa. Virustorjunta on edelleen paras keino suojautua haittaohjelmilta. Luotettava virustorjuntaohjelmisto auttaa tunnistamaan haittaohjelmat ja helpottaa niiden poistamista. Paraskaan virustorjuntaohjelmisto ei voi tunnistaa kaikkia haittaohjelmia, mutta jatkuvien päivitysten myötä uusiakin haittaohjelmia tunnistetaan nopeammin.

2. Ole tarkka internetin käyttäjä. Opi tunnistamaan epäilyttävät ohjelmistot ja verkkosivustot.

• Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä. Varo ponnahdusikkunoita ja ole tarkkana erilaisten hämäävien lataus- ja ”X”-painikkeiden kanssa.
• Hyödynnä turvallista selainlisäosaa.
• Tarkista, mihin linkki johtaa ennen kuin klikkaat sitä.
• Katso aina selaimen osoiteriviltä, millä sivustolla todella olet. Varmista, että osoite on oikea ennen kuin syötät tietojasi sivustolle.
• Haittaohjelmat saattavat lisätä mainoksia tai linkkejä verkkosivustojen tekstiin. Ne tunnistaa usein siitä, että mainoksen tai linkin teksti eroaa visuaalisesti sivuston muusta tekstistä. Kun opit tunnistamaan erot, voit suojautua paremmin.

3. Turvaa internet-liikenteesi. Turvallinen VPN auttaa pitämään tietosi salassa ja vähentää haittaohjelmien vaaraa. NordVPN-palveluun kuuluu myös CyberSec-ominaisuus, joka tunnistaa ja estää haitallisia sivustoja.

4. Ota varmuuskopioita. Voit palauttaa kaikki tietosi nopeasti, jos otat säännöllisesti varmuuskopioita järjestelmästäsi ja tiedostoistasi. Varmuuskopio ei estä haittaohjelmistoja, mutta sen avulla selviät haittaohjelman poistamisesta pienemmin vahingoin.

5. Tee taustatyötä. Ennen kuin lataat sovelluksen tai ohjelmiston, perehdy siihen. Mitä käyttäjät sanovat sovelluksesta? Millaisia arvioita se on saanut? Voit säästyä monilta epämiellyttäviltä yllätyksiltä käyttämällä hieman aikaa taustatyöhön.

6. Pidä ohjelmistosi ajan tasalla. Tietokoneille ja mobiililaitteille on tasaiseen tahtiin tarjolla uusia päivityksiä. Yksi päivitysten tärkeimmistä tehtävistä on korjata haavoittuvuuksia ja tietoturvaongelmia. Päivitykset kannattaa siis ladata ja asentaa, kun niitä on saatavilla.

7. Käytä vahvoja salasanoja ja vaihtele niitä. Käytä aina vahvoja salasanoja, äläkä käytä samaa salasanaa useampaan palveluun. Jos johonkin palveluun murtaudutaan tai tietokoneellasi on haittaohjelma, vaihda heti salasanasi. Voit myös hyödyntää NordPassin tapaista sovellusta, jonka avulla voit hallinnoida salasanojasi ja pitää ne turvassa.

8. Tunne laitteesi. Oli kyseessä sitten tietokone tai älypuhelin, oman laitteen tunteminen tärkeää. Tutustu laitteesi asetuksiin ja huolehdi siitä, että tiedät mitä ohjelmistoja olet laitteellesi asentanut.